Silloin kun olin erittäin surullinen ja yksinäinen, kun mitään ei ollut enää tehtävissä, tämä oli se albumi joka piti laittaa soimaan. Suljet silmäsi ja hetken päästä jo löydät itsesi siittä ikuisen talven maasta, sinne minne kuulut ja sinne minne olet vannonut meneväs kun kuolet...
Sitä mitä enemmän sitä maailmaa kuvittelet, ja mitä enemmän sitä kaipaat sekä haaveilet, sitä enemmän sä haluat sinne pääseväsi, sitä enemmän sä toivot sittä että pääsisit pois täältä...
Se tunne, kun suljet silmäsi... Voit tuntea sen lumisateen kuonollasi, sen kylmän pohjois tuulen jotka sinun korvia kutittaa, sen kylmän mutta pehmeän lumen tassujesi alla, sekä sen kuinka isot lumihiutaleet laskeutuu turkkisi päälle.... Olet onnellinen, olet kotona, mutta mikä minä olen...?
Näet kuinka kuutamo valaisee sen polun, joka sulle on määrätty tässä maailmassa, se kylmä, karu ja luminen tie, ei oikoteitä, siinä kylmässä pimeässä pohjolassa, voin kuitenkin sanoa että se on minun koti, ei tämä paikka missä minä nyt olet, tämä ei ole koskaan tuntunut siltä ajalta, mitä minun pitäisi elää... Haluan pois täältä, haluan sinne "minun helvettiin"...
Olen väsynyt, tässä ison puun alla on hyvä levähtää ja katsoa ylös tähtitaivasta. tänne minä kuulun.
Kun lähden täältä, soittakaa minulle Wintersun - Sleeping Stars , silloin tiedän minne olen vihdoin matkalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti