Olen tässä kirjoitusten myötä avannut omaa elämää ja maailmaa enemmän kuin koskaan ennen, se jopa hiukan minua osiltaa pelottaakin, mutta toisaalta, ehkä Teidän lukijoitten on aika ymmärtää se tosi asia, etten ole ehjä, vaikka saatan esittää vahvaa ja lujaa, en ole sisältäni ehjä, en ole pitkään pitkään aikaan ole ollut ehjä, tuskin ikinä tulen olemaan edes ehjä ja kyllä enkä ole ihminen, en näe itseäni ihmisenä... Kuten olen sen Teille lukijat sanonut, pelkään ihmisiä, ja tulen aina pelkäämään. Joo pitäkää hulluna minua ja sekopäänä, mutta semmoinen mie olen ja semmoisena mie tulen pysymään, ette Te voi minua muuttaa...
Siksi semmosta ymmärtämistä vaadin, ja sitä että mä itse koen sen että en tänne kuulu, en teidän seuraan kuullu, koska tunnen oloni erittäin turvattomaksi.
Jos mietitte, en tämän takia käy missään, en halua käydä. Vihaan turvattomuuden tunnetta, vain sellainen ihminen, johon aidosti luotan ja aidosti tiedän että se tukee minua ja pysyy vierelläni, voi saada aikaiseksi sen että en tunne turvattomuuden tunnetta, vain sellainen ihminen voi saada minut lähtemään.
Koti on turva, luonto on turva, mökki on turva, elämässin ei ole kuin kolme turvallista paikkaa missä voin rentoutua eikä minun tarvitse tuntea itseäni turvattomaksi ja pelokkaaksi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti